TOUJOURS LA PRESSE

PRESS

Presse du Jour

http://www.taidelehti.fi/aineisto/5-07/krit-otso-kysymys.php

Pascal Lièvre, Abba Mao, 2001. Videoteos 4'1''. VIDEONÄYTE TULOSSA Miten taide kyseenalaistaa? Pascal Lièvre & Minna Suoniemi: Conversations MUU Galleria, Helsinki 19.10. – 11.11. Juan Kasari: Real White Panthers Do Croquet MUU Galleria, Helsinki 19.10. – 25.11. Lehdistötiedotteen kirjoittaminen on tunnetusti taitolaji, mutta toisaalta kuranttien sanojen määrä on melko rajallinen. Ranskalaisen Pascal Lièvren (1963) ja suomalaisen Minna Suoniemen (1972) kahdeksan teoksen videokatselmuskin tuo tiedotteen mukaan ”esiin uuden tavan kyseenalaistaa kuvan asemaa ja kulttuurin merkitystä”. Taisi olla todella ties kuinka mones kerta, kun menin galleriaan ”kyseenalaistamaan” käsityksiäni asioista. Samanlaisenahan minä kopista tulin ulos, mutta toisaalta melko hyväntuulisena, koska olin nähnyt ihan hyviä videoteoksia kiemurtelematta lainkaan tuolissani. Sitä paitsi Lièvren ja Suoniemen teokset kävivät ihan oikeaa vuoropuhelua keskenään. Molempien harjoittama populaarikulttuurin ja nykytaiteen cross kitchen ei luonnollisestikaan ole mikään ”uusi tapa” eikä kumpikaan varmaankaan koe missionaan ”kulttuurin merkityksen kyseenalaistamista” – pikemminkin voisi sanoa, että molemmat haarukoivat omalla tavallaan kulttuurisia merkityksiä ja niiden muotoutumista asettamalla asioita erilaisiin ja vähän yllättäviinkiin konteksteihin, jolloin ihannetapauksessa katsojankin silmä ja mieli herkistyy tai tarkentuu. Kyllä siinäkin on taiteelle tehtäväkenttää ihan tarpeeksi. Lièvren ja Suoniemen näyttely kuuluu isompaan ranskalais-suomalaiseen nykytaidekokonaisuuteen Conversations, jonka kuratoi ranskalainen taidefilosofi Cécile Marie ja joka levittäytyi Keravan taidemuseosta ympäri helsinkiläisiä gallerioita. Tuntuu siltä, että taidemaailma sentään pystyy nauttimaan globalisaatiosta ilman järkyttäviä sivuoireita. Tällainen kulttuurivaihto ja vuoropuhelu tuntuu varsin tervehenkiseltä, kun mukana ei ole pompöösiä kansallista vientistrategiaa vaan ihan oikeita taiteilijoiden kohtaamisia. Pascal Lièvren neljä videoteosta ovat kuin irvaillen toteutettuja musiikkivideoita. Palkintoja kerännyt esikoisvideo Lacan Dalida (2000) yhdistää psykoanalyytikko Jacques Lacanin tekstikatkelman takavuosien diskotähden Dalidan biisiin. L’Axe du mal (2003) yhdistää rakkausdueton ja George Bushin sodanjulistuksen terrorismille. I Love America (2002) hyödyntää Patrick Juvetin laulamaa kappaletta; Yhdysvaltain lipun edessä huulisynkkaa esittävät laulajat katoavat yksitellen kuin pelissä, kun ääniraita korruptoituu. Visuaalisesti hienoin on Abba Mao (2001), jossa Lièvre itse esittää huulisynkan ja maalaa samalla itseään miltei punaisesta taustasta erottumattomaksi punaiseksi samalla, kun puhemies Maon kulttuuripoliittinen teksti virtaa esiin Abban musiikiksi muunnettuna. Ei Lièvren teoksilla varmaankaan maailmaa muuteta, mutta hyvää videotaidetta ne ovat. Sitä paitsi niissä on ihan oikeaa tragikoomista huumoria, joka on sekä vaikea laji että kuitenkin hyvä ase, jos edes jotain pieniä nitkahduksia yleisön mielissä haluaa havitella. Aivan samaa voisi sanoa Minna Suoniemestä, jolla on koosteessa mukana myös neljä teosta. Minna Suoniemi, Game Boys, 2003. Videoteos 4'44''. VIDEONÄYTE TULOSSA. Game Boys (2003) vertautuu hienosti Lièvren I Love Americaan. Neljä yläosatonta kundia pitää pistoolia suorassa kädessä ja kyse on tietysti siitä, kuka pisimpään jaksaa asetta pitää. Kilpailijat tipahtavat peräjälkeen aseen painon alkaessa tuntua. Rakkauslaulun sijaan ihmisen eläimellinen parisuhde punnitaan Suoniemen painikilpailussa, joka on saanut nimekseen Duel (2006). Ja eihän Suoniemi tietenkään pärjää Petri Ala-Maunukselle – vaikka kuinka tosissaan vääntäisi. Monster (2003) kuvaa hidastetusti päätään pudistelevaa naista, jonka kasvonpiirteet deformoituvat prosessissa varsin ”epänaismaisiksi”. Pienissä teoksissa on hyvä rytmi ja tekemisen makua. Ainoastaan Ilmakitara (2002) tuntuu vähän turhanpäiväiseltä teinihuumorilta – vaikka kuvaahan se tietysti arkista menoa, niin kuin nykyään tulee tehdä. Häivääkään mistään uudesta tavasta tai kyseenalaistamisesta siinä ei kuitenkaan ole. Juan Kasari, Barbara, leaving the scene, 2007. Digitaalinen värivedos mdf-levylle, 146 x 108 cm. Lièvren ja Suoniemen kanssa MUUssa esiintyy yhtäaikaisesti myös taiteilijanimeä 80Juan80 käyttävä Juan Kasari (1974), joka on pureutunut kroketin maailmaan. Hän kuvaa ikääntyviä ”valkoisia panttereita”, jotka pelaavat tätä sääntöjen täyttämää peliä. Kasari on tehnyt valokuvien pohjalta akvarelli- ja sekatekniikkateoksia, jotka värivedostuksen jälkeen vaikuttavat jälleen valokuvamaisilta. Mukana on myös udunomainen video- ja ääni-installaatio, jossa yhdistyvät kroketin äänet ja keskustelut kentän laidalta. Ja tulipahan taas luettua lehdistötiedote. Teosten taustalla on sen mukaan ”ajatus yhteiskunnan arvojen muuttumisesta konservatiivisempaan suuntaan”. Ja jatko: ”Näennäisesti edistyksellinen ja vapaa yhteiskunta turvautuu entistä enemmän vanhoihin arvoihin.” Tämä pitäisi kai tulkita niin, että teossarja suhtautuu jotenkin kriittisesti tähän prosessiin. Varsinaista argumentaatiota minun oli vaikea niistä lukea, mutta se vähän irvokas maailma, joka niistä nousi varsinkin yhtyneenä unenomaiseen fiilikseen, tuotti oudon ristiriidan. Se tuntui jotenkin mielenkiintoiselta, vaikka en tarkkaan tiedäkään miksi. Täytyy siis ryhtyä miettimään. Näinkin taide voi toimia. Kirjoittaja on helsinkiläinen kriitikko ja Kritiikin Uutisten päätoimittaja.

PHOTOs EXPO

OPENING

Calendar

PRESS

PRESS RELEASE

WEB SITE, KERAVA

WEB SITE, Centre Culturel Français

LISTE DES ŒUVRES

LISTES DES ŒUVRES

Stéphanie Vialles

Stéphanie Vialles

Riiko Sakkinen

Riiko Sakkinen

SAKKINEN KERAVA-KUVATAIDEAKATEMIA 2007

Audrey Nervi

Audrey Nervi

NERVI KUVATAIDEAKATEMIA 2007

NERVI KERAVA 2007

Ijäs Mikko

Ijäs Mikko

MIKKO IJAS KERAVA 2007

Pierre Mabille

Pierre Mabille

Guillaume Pinard

Guillaume PINARD

Vit et travaille à Toulouse

Marina Gadonneix

MARINA GADONNEIX
Née à Paris le 24 juillet 1977
Vit et travaille à Paris

GADONNEIX KERAVA-HYPPOLITE

Olivier Nottellet

Olivier Nottellet. Né en 1963 à Alger. Il vit et travaille àToulouse.



Entretien avec Cécile MARIE

Léopold Rabus

Léopold Rabus
Né en 1977

From RABUS KERAVA ...

Olga Boldyreff

L’œuvre d’Olga Boldyreff est singulièrement plurielle. Elle se tisse à partir d’histoires aux identités multiples faites de rencontres publiques et clandestines.

Texte 1 de Cécile MARIE sur l'Artiste

BOLDYREFF KERAVA 2007

Béatrice Cussol

Béatrice Cussol est artiste et écrivain.

From CUSSOL KERAVA...

TEXTE 1, Entretien avec Cécile MARIE

Cécile MARIE, Curator

Cécile MARIE,
Docteur en Philosophie de l’Université Paris 1 - Panthéon Sorbonne.

Elle est Professeur de Philosophie de l’Art à l’ESBAM, Marseille, Critique d’Art - membre de l’AICA et Commissaire d’Exposition. Elle est aussi chercheur associée au Pôle d’étude et de recherche «Esthétique et pratiques artistiques actuelles » du Centre de recherche sur les Médiations de l’Université Paul Verlaine de Metz. Cadre A dans la fonction publique territoriale,Cécile Marie est Professeur d’enseignement artistique en philosophie des arts et esthétique à l’ESBAM, Marseille.

Commissaire indépendante et critique d’art membre de l’AICA (Association internationale des critiques d’art), elle a notamment organisé les expositions « Lignes singulières » (2003), Sur le Front (2004) et Vasta Maalattu (2004) en France puis Vasta Maalattu 2, Musée de Kerava, janvier-mars 2005, en Finlande.

Elle est également présidente de la CNEEA, coordination nationale des enseignants des écoles d’art et chercheur associée au Centre de Recherche sur les Médiations (CREM), à l’Université Paul Valéry de Metz et membre du comité de rédaction de la revue Questions d’Esthétique publiée par le pôle de recherche Arts, Esthétique et Médiations spatiales. En tant que directrice de collection elle a notamment publié les écrits de Bernard Lamarche-Vadel sur la photographie (Marval, 1995) et fondé la collection portraits d’auteurs (Beckett, Duras, Céline, Prévert, Aragon, Faulkner, Vian, Freud, éd. Marval, 1997-1998). « Portraits dans l’ art contemporain », conférence, centre d’art « Jules Verne » Brétigny sur orge, 1996 « Lignes de mire », exposition sur Bernard Lamarche-Vadel critique d’art, à l’occasion de la parution de ses écrits sur la photographie, galerie Jacques Barbier, Paris, septembre 1995

• TEXTE 1 : Exposition "sur le front" - english

• Site WEB : http://contemporain.net/
  

Cédric Teisseire

Cédric Teisseire

Développe une peinture qui s’inscrit dans les problématiques développées par l’histoire de l’abstraction। Sans profondeur, la laque épaisse posée sur des toiles cirées crée des surfaces frontales et réfléchissantes. Cette œuvre prolonge la question de la frontalité au-delà du tableau en abordant la peinture et ses débordements.

Catalogue sur le front,
CM

From TEISSEIRE KER...

Emmanuelle Villard

Emmanuelle Villard

Née en 1970 à Montpellier, vit et travaille à Paris et Bruxelles

SITE : www.emmanuellevillard.com

TEXTE : Paint it, Black

ŒUVRES :

VILLARD KERAVA 2007